Elektronin liike magneettikentässä

Elektronin liike magneettikentässä - Mikko Tuomas...

Info iconThis preview shows pages 1–4. Sign up to view the full content.

View Full Document Right Arrow Icon
Mikko Tuomas Hasanen Mituhasa@cc.jyu.fi FYS102/3 Elektronin liike magneettikentässä Työ tehty: 21.11.2005 Ohjaaja: Juha Sorri Työ jätetty: yhteenveto työn tavoitteena oli määrittää elektronin ominaisvaraus e/m, eli varauksen ja massan suhde käyttämällä katodisädeputkea ja Helmholzin keloja. Käytettyjen virran ja jännitteen avulla laskettiin ominaisvaraukselle numeerinen arvo virheineen. Tulokseksi saatiin (1.22±0.14)*10^11 C/kg , mikä on varsin keskinkertainen tulos verrattuna teoreettiseen arvoon 1.7588*10^11 C/kg. Koska ero on näinkin merkittävä, on jotain mennyt jossain vaiheessa pieleen.
Background image of page 1

Info iconThis preview has intentionally blurred sections. Sign up to view the full version.

View Full DocumentRight Arrow Icon
Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Teoreettiset lähtökohdat 2.0. Elektronin ominaisvaraus 2.1. Elektronin nopeus 2.2. Magneettikentän voimakkuus 2.3. Tilastolliset kaavat 3. Mittauslaitteisto 4. Havainnot ja laskut 5. Johtopäätökset Lähdeviitteet Liitteet
Background image of page 2
1. Johdanto Työssä tarkasteltiin elektronin liikettä magneettikentässä. Työ tunnetaan myös kuuluisana Thompsonin e/m-kokeena, jossa on siis tarkoituksena selvittää elektronin varauksen massan ja suhde. J.J. Thompson (1856-1940) suoritti vastaavan kokeen vuonna 1897, eli kovin vanha se ei siis ole. Laitteisto, jolla Thompson suoritti kokeen oli hieman erilainen kuin JYFL:n laboratoriossa käytetty, mutta pääperiaatteeltaan koe on aivan identtinen. Nykyaikana kokeella ei ole juurikaan merkitystä, koska sekä elektronin varaus, että massa ovat yleisesti tiedossa, mutta toisin oli sata vuotta sitten. Ehkä merkittävin havainto, joka kokeesta voitiin vetää oli ettei edellä mainittu e/m-suhde riippunut katodin tai minkään muunkaan laitteiston osan materiaalista/koostumuksesta. elektroneja on siis kaikissa materiaaleissa! Tämän takia Thompson saikin kunnian olla ensimmäisen atomia pienemmän hiukkasen, elektronin löytäjä. 2. Teoreettiset lähtökohdat Työssä tutkittiin siis elektronin liikettä homogeenisessa, liikkeen suuntaan kohtisuorassa magneettikentässä, joka synnytettiin Helmholzin kelojen avulla. Hiukkanen joutui ympyräradalle, josta katsottiin ympyrän säde r.
Background image of page 3

Info iconThis preview has intentionally blurred sections. Sign up to view the full version.

View Full DocumentRight Arrow Icon
Image of page 4
This is the end of the preview. Sign up to access the rest of the document.

Page1 / 11

Elektronin liike magneettikentässä - Mikko Tuomas...

This preview shows document pages 1 - 4. Sign up to view the full document.

View Full Document Right Arrow Icon
Ask a homework question - tutors are online