Sosiaalipsykologia Flashcards

Terms Definitions
Arviointiarkuus
Tutkimukseen osallistuvassa herää huoli siitä vaikutelmasta, jonka hän antaa itsestään tutkijoille.
Arvo
Toivottavaa lopputulosta tai toimintatapaa koskeva yleisluontoinen käsitys tai uskomus.
Asenne
Johonkin sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen liittyvä myönteinen tai kielteinen suhtautumistapa.
Attribuutio
Käyttäytymisen syytä koskeva havainto tai selitys.
Attribuution peruserhe (Jones & Harris 1967, Castro-esseen arviointi)
Taipumus yliarvioida sisäisten tekijöiden, kuten aikomusten ja luonteenpiirteiden, ja aliarvioida tilannetekijöiden vaikutusta käyttäytymiseen. (Ketkä, milloin, mikä tutkimus? Liittyy myös toimijan ja tarkkailijan eroon). /sosiaalinen_kognitio/
Balanssiteoria (Heider 1958; Newcomb 1943 & 1961)
Ihmisten arkipsykologian systematisoiva kuvaus, jossa oletetaan, että myönteiset asiat ja henkilöt liittyvät yhteen, samoin kielteiset asiat eikä myönteisten ja kielteisten asioiden välillä ole kytkentöjä. (Kuka, milloin lanseerasi; kuka tutki, milloin?) /sosiaaliset_representaatiot/asenteet&ryhmäjäsenyydet/
Desentraatio (Jean Piagetin kognitiiviseen kehitysteoriaan liittyvä käsite, lapsi maailmansa rakentajana 1988).
Lapsen älyllisessä kehityksessä tapahtuva egosentrisyyden väheneminen, paraneva kyky suhteuttaa oma näkökulma asioista toisten näkökulmaan. Mihin liittyy, kuka, mikä teos ja milloin? /sosialisaatio/kognitiivisen_kehityksen_näkökulma/
Diskurssianalyysi (=eritellään näkemyksiä, joita puheen kautta luodaan, vrt. keskusteluanalyysi, jossa etsitään vuoropuhelua jäsentäviä sääntöjä)
Puheen tai tekstin tutkimustapa, jossa osoitetaan, millaisia versioita kielen käyttäjät rakentavat todellisuudesta ja mitä funktioita puhe tai teksti toteuttaa. /vuorovaikutus/keskustelu/
Dominanssihierarkia (Jane Goodall 1986, perheryhmät)
Pakkovaltaan tai riippuvuuteen perustuva sosiaalinen arvojärjestys. Kuka tutki simpansseilla, milloin, mikä toinen organisaatioperiaate? /ihminen evoluution tuotteena/
ELM (elaboration likelihood model, Petty & Cacioppo 1986)
Asenteiden muutoksia selittävä malli, jossa oletetaan, että suostuttelevia viestejä voidaan käsitellä perusteellisemmin tai pinnallisemmin ja että asenteiden muuttuminen riippuu siitä, miten viestin vastaanottaja sitä käsittelee. Ketkä, milloin, mitkä kaksi reittiä? /asenteenmuutokset/suostuttelevan_viestinnän_vaikutukset_asenteisiin/
Ennakkoluulo (1. ovat suhtautumistapoja toisiin ihmisiin, 2. niitä ohjaavat ryhmät, olosuhteet ja ryhmien väliset suhteet)
Kielteinen stereotyppinen näkemys jostakin ryhmästä yhdistettynä kielteisiin tunteisiin. Kahdella tapaa sosiaalinen ilmiö. /ryhmien väliset suhteet ja sos. identiteetti/
Emergentin normin teoria (villitys, paniikki, mellakka, karnevaali; yleiset, erityiset eli reformi-&vallankumoukselliset-, ilmaisulliset; Blumer 1969, Smelser 1962)
Teoria, jonka mukaan joukkotapahtumat ovat muiden ryhmätilanteiden tapaan normien ohjaamia. Joukkotapahtumia kuitenkin nousevat ohjaamaan tilanteessa syntyvät uudet normit, joita näkyvästi toimivat yksilöt omalla käyttäytymisellään ehdottavat. Joukkotapahtumat x4, joukkoliikkeet x3, kuka & milloin x2?
Emootio (ominaista erityiset neurofysiologiset muutokset, ilmeliikkeet, elämyslaatu, käyttäytymisvalmius ja myöhemmin kognitiiviset arvioinnit - niitä virittävät henk.koht. merkitykselliset kokemukset)
Suhteellisen lyhytkestoinen psyykkinen tila. Mitkä virittävät, mitkä 5 ominaisuutta näillä?
Epäyksilöllistyminen
Sosiaalisessa tilanteessa tapahtuva yksilöllisen tunnistettavuuden heikentyminen.
Esittäytyminen (Swann ym '89, minäkäsitystä vahvistavaa vaikka negatiivistakin palautetta antavien)
Julkinen esiintyminen niin, että itsestä annetaan kuva tietynlaisena henkilönä (totuudenmukaisesti tai -vastaisesti). Kuka, milloin, millaisten ihmisten kanssa keskustellaan mieluiten? /minuus/minä&muut/
Etnometodologia (-nen keskusteluanalyysi, Garfinkel 1950- ja 1960-luvut, sekventiaalinen implikoivuus, indeksiaalisuus)
Arkielämässä ja arkikeskustelussa huomaamatta noudatettujen sääntöjen tutkimustapa. (Kuka, millä vuosikymmenillä, mikä luo keskusteluun rakennetta, mikä viittaa esim. pronominien puhujasidonnaisuuteen?)
Etogenia (Harré 1972, yhdessä Secordin kanssa The explanation of social behaviour)
Kokeellista menetelmää arvosteleva sosiaalipsykologian suuntaus, joka korostaa yhtäältä ihmisen käyttäytymisen tietoista tavoitteellisuutta ja toisaalta sen ohjautumista paikallisen moraalisen järjestelmän mukaisesti. (Kuka, milloin, kenen kanssa mikä teos?). /sosiaalisuuden_selitysmallit/sosiaalinen_konstruktionismi/
Etologia (Goffmanin mikrososiologia)
Eläinten käyttäytymisen tutkiminen niiden luonnollisissa olosuhteissa. (Mitä on verrattu tähän?) /sosiaalisuuden_selitysmallit/sosiaalinen_konstruktionismi/
Frustraatio (Dollard 1939, Frustration and Aggression)
Psyykkinen tila, jonka synnyttää tavoitteen toteutumisen estävä tapahtuma. (Kuka, milloin, mikä teos?). /aggressiivisuus&altruismi/epämieluisat_kokemukset/
Halo-vaikutus (Asch 1946; implisiitti persoonallisuusteoria; itsensä toteuttavat ennusteet, Rosenthal & Jakobson 1968)
Taipumus päätellä henkilön yhdestä myönteisestä ominaisuudesta, että hänellä on myös muita myönteisiä ominaisuuksia. Kenen kokeessa, milloin löytyi "ärsykepiirteet", miksi kutsutaan yksilön mielestä yhdessä- ja erikseen esiintyviä persoonallisuudenpiirteitä? Mikä vaikuttaa todellisten yhteyksien syntyyn, ketkä, milloin keksivät, mikä tutkimus? /sos.kognitio/vaikutelmat_persoonallisuudesta/
Henkilökohtainen konstruktio
Vastakohtaisten piirteiden ulottuvuus, jonka yksilö on omaksunut kuvaamaan ihmisten yhtäläisyyttä ja eroavuutta.
Henkilökohtainen minätietoisuus
Tarkkaavuuden kohdistaminen oman minän sisäisiin puoliin, esimerkiksi ajatuksiin, tunteisiin, tai arvoihin. Taipumus vaihtelee tilanteiden mukaan ja henkilöstä toiseen. Ihminen, jolla tämä on alentunut, unohtaa itsensä ja on ulkoisten yllykkeiden johdettavissa, käyttäytyy emotionaalisesti ja impulsiivisesti, ei piittaa säännöistä tai muiden odotuksista. Epäyksilöllistäminen johtaa tämän alenemiseen.
Hienovarainen kyynisyys
Käsitys, että ihminen tekee altruistisia tekijä viime kädessä poistaakseen epämiellyttävää oloa tai saadakseen mielihyvää. Cialdini vs Batson, 1980-luku, /altruismi.
Identiteetti (minäkäsitys & ego; henk.koht.- ja sosiaalinen identiteetti)
Ne henkilökohtaiset ja sosiaaliset ominaisuudet, jotka sisältyvät minäkuvaan ja juontavat juurensa ihmisen samastumisesta yksilöihin ja ryhmiin. Mitkä muut 2 käsitettä liittyvät tähän, mihin kahteen osaan jaetaan? /minuus/
Idiosynkrasialuotto
Vapaus käyttäytyä ryhmän normeista poikkeavalla tavalla sen jälkeen, kun on osoittautunut ryhmän normeja ylläpitäväksi jäseneksi.
Ihanne-minä
Ihmiselle muodostunut kuva siitä, millainen hän haluaisi olla.
Illusorinen korrelaatio
Asioiden yhteenliittymistä koskeva virheellinen päätelmä, joka perustuu päätelmän tekijän odotuksiin tai yleiseen taipumukseen yliarvioida suhteellisen harvinaisten tapahtumien määrä.
Ilmaisusäännöt (Ekman & Friesen, USA-Japani kanootti-poskiontelo)
Kulttuurillisesti vaihtelevat säännöt, jotka määrittelevät, mitä tunteita missäkin tilanteessa tulee näyttää, korostaa hillitä tai täysin estää näkymästä. (Ketkä, mikä koe?). /emootiot&sosiaalinen_käyttäytyminen/emootioiden_sosiaalisuus/
Implisiittinen persoonallisuusteoria (Asch 1946 x2, adjektiivilistat - huomaa halo-vaikutus)
Yksilön henkilökohtainen käsitys persoonallisuuden piirteiden yhdessäesiintymisestä, vastakkaisuudesta tai keskinäisestä riippumattomuudesta. Mitkä kokeet, kuka, milloin? /sosiaalinen_kognitio/attribuutiot/vaikutelmat_persoonallisuudesta/
Individualismi
Etenkin länsimaiselle kulttuurille ominainen arvosuuntaus, joka korostaa yksilön autonomiaa, yksityisyyttä sekä yksilöllistä ihmisarvoa.
Interpersoonallinen teoria
H.S. Sullivanin interpersoonallisesta psykiatriasta juontuva teoria, jonka mukaan välittömän kanssakäymisen perustapahtumat liittyvät dominoinnin, alistumisen, ystävällisyyden ja vihamielisyyden pyrkimyksiin ja niiden vastavuoroiseen viestinään.
Itsearvioinnin säilyttämismalli (Tesser 1988, riippuu siitä, halutaanko itse pianistiksi)
Strategia, jota käyttäen ihminen yrittää säilyttää sekä hyvän itsetunnon että totuudellisen minäkäsityksen. Riippuu arvioitavan ominaisuuden tärkeydestä, kumpi tekijä vaikuttaa enemmän strategian valintaan. Kuka, milloin, mitä tehdään taitavalle pianistille? /minuus/minä_suhteessa_muihin/vaikutelman_kontrollin_strategiat/
Itsensä havaitsemisen teoria (Bem '65 & '72, kog.dissonanssi; Zanna & Cooper 1974, KDT ei selitä lainkaan esim. yliperusteluilmiöitä, IHT parempi myös ei-tärkeissä ja vähäisen ristiriidan tilanteissa)
Behavioristinen teoria, jonka mukaan ihminen tekee omia sisäisiä tilojaan (kuten asenteita) koskevia päätelmiä tarkkailemalla näkyvää käyttäytymistään. Itsestä tehdään siis päätelmiä samalla tavalla kuin muista ihmisistä. Kuka kehitti, milloin, vaihtoehdoksi minkä teorian ilmiöille? Milloin, ketkä maitojauhepillerikoe, milloin toimii paremmin kuin toinen teoria? /asennemuutokset/
Itsensä valvominen
Muiden ihmisten mielipiteiden seuraamiseen perustuva itsestä annettavan vaikutelman ohjailu. Ihmiset eroavat toisistaan sekä tämän kyvyn että halukkuuden mukaan.
Itsetunto
Minäkäsityksen myönteisyys.
Jalka oven väliin-tekniikka
Tapa saada toinen suostumaan johonkin palvelukseen pyytämällä ensin selvästi pienempää palvelusta.
Johtajuuden kontingenssimalli (Fiedler 1978, 1. johtajan ja jäsenten suhteet, 2. tehtävän rakenne, 3. asemaan liittyvä valta)
Johtajuusteoria, jonka mukaan paras johtamistyyli riippuu tilanteen antamista kontrollimahdollisuuksista: kun tilanne on kohtalaisen hyvin johtajan kontrolloitavissa, ihmissuhdekeskeiset johtajat onnistuvat parhaiten, kun taas tilanne on erittäin hyvin tai erittäin huonosti kontrolloitavissa, tehtäväkeskeiset johtajat ovat tehokkaimpia. Kontrollimahdollisuuksissa 3 ulottuvuutta? Kuka, milloin? /ryhmäprosessit/johtajuus/
Joukkokäyttäytyminen (Blumer 1969 & Smelser 1962; villitys, mellakka, paniikki, karnevaali; yleiset [kulttuuritrendit, aatteet] erityiset [reformi-/vallankumousliikkeet], ilmaisulliset liikkeet [uskonnolliset- ja muoti])
Järjestäytymättömien ryhmien (joukkotapahtumat) ja yhteiskunnallisiin instituutioihin heikosti niveltyneiden muutosta ajavien yhteisöjen (joukkoliikkeet) ja niihin kuuluvien yksilöiden käyttäytyminen. Luokittelu: ketkä, milloin (x2); 4x joukkotapahtumat, 3x joukkoliikkeet.
Julkinen minätietoisuus (Carver & Scheier 1981, henk.koht. ja julkinen minätietoisuus; Hogg & Abrams 1988)
Ihmisen tietoisuus minuutensa muille näkyvästä puolesta (esim. ulkonäkö). Vaihtelee tilanteiden mukaan ja henkilöstä toiseen. Itsensä valvomisen välttämätön mutta ei riittävä ehto. Jako kahteen osa-alueeseen, ketkä, milloin; synnyn ja ilmenemisen kuvio, ketkä, milloin? /joukkokäyttäytyminen/joukko_yksilöllisyyden_heikentäjänä/
Kenttäkoe
Luonnollisessa tilanteessa tehty tutkimus, jossa yritetään mahdollisuuksien mukaan noudattaa kokeellisen menetelmän vaatimuksia.
Keskeinen suostuttelureitti (Petty & Cacioppo 1986: ELM, vaatii motivaation ja käsittelykyvyn. Jos sanoma koetaan 1. vakuuttavaksi -> suht. pysyvä asenteenmuutos, 2. perustelultaan heikoksi -> asennemuutos toisen kantaan nähden päinvastaiseen suuntaan
Suostuttelevassa viestinnässä vastaanottajan huolellinen viestiin sisältyvien argumenttien pohdinta ja käsittely. Keiden, milloin, mihin malliin liittyy? Mikä edellytys, mitkä 3 lopputulemavaihtoehtoa? /asenteenmuutokset/
Keskusteluanalyysi (Garfinkel 1950- ja 1960-luvut, sekventiaalinen implikoivuus, indeksiaalisuus)
Etnometodologian piiriin kuuluvaa luonnollisten keskustelujen tutkimusta, jossa nauhoitettuja keskusteluja tarkasti analysoimalla etsitään keskustelussa noudatettavia sääntöjä. (Kuka, millä vuosikymmenillä, mikä luo keskusteluun rakennetta, mikä viittaa esim. pronominien puhujasidonnaisuuteen?) /sos.vuorovaikutus/keskustelu/
Koe
Syy-seuraus-suhteen tutkimustapa, jossa yhtä tai useampaa riippumatonta muuttujaa manipuloidaan, muiden tekijöiden vaikutus kontrolloidaan ja yhden tai useamman riippuvan muuttujan arvo mitataan.
Kognitiivisen dissonanssin teoria (Festinger 1957; Brehm 1956; Festinger & Carlsmith 1959; 1 tai 20 $ valehtelukoe)
Teoria, jonka mukaan ihminen pyrkii välttämään tilaa, jossa hänen kognitionsa ovat ristiriidassa keskenään, joko muuttamalla kognitioitaan, asenteitaan tai käyttäytymistään. Kuka, milloin kehitti teorian; kuka, milloin tärkeysjärjestyskoe; ketkä, milloin, mikä asenteenmuutoskoe? /asenteenmuutokset/,/päätöksenteko&toiminnan_säätely/,/historiaa/kognitiivinen_vallankumous/
Kollektivismi (Triandis 1995: horisontaalinen ja vertikaalinen kollektivismi)
Yhteisön (perheen, suvun, heimon, valtion) etujen ensisijaisuutta yksilön etuihin nähden painottava arvosuuntaus. Kahta eri laatua, kuka ehdotti ja milloin?
Konformisuus (Aschin janat, Sherifin valopiste)
Asenteiden ja mielipiteiden mukauttaminen ryhmän odotuksiin, mikä saattaa johtua joko informaatiovaikutuksesta tai normatiivisesta vaikutuksesta. Ketkä, mitkä kokeet? /sosiaalisuuden_selitysmallit/sosiaalisen_vertailun_teoria/
Konstruktiovalidius
Koejärjestelyllä aikaansaadun vaikutuksen vastaavuus teoreettisesti tarkoitetun vaikutuksen kanssa. Mittarin kyky mitata teoreettisesti tarkoitettua konstruktiota.
Kontaktihypoteesi (1. kontakti pitkäaikainen, yhteistyötä vaativa - satunnainen, tavoitteeton ei riitä 2. Tapahduttava yhteiskunnan virallisen tuen turvin - lainsäädäntö ei poista ennakkoluuloja itsessään mutta luo pohjan 3. Tapahduttava sosiaal
Käsitys, jonka mukaan ryhmien välisiä suhteita voidaan tietyin ehdoin (3kpl) parantaa lisäämällä ryhmien välisiä kontakteja. (Kuka ensin, ketkä sitten, milloin?) /ryhmät/suhteiden_parantaminen
Kontrolliodotus (mittari Rotter 1966)
Tapahtumien syitä koskeva uskomus. Voi olla sisäinen (omalla toiminnalla voi vaikuttaa asioihin) tai ulkoinen (itsestä riippumattomat asiat kuten sattuma ja muut ihmiset vaikuttavat tapahtumiin). Mittaamiseen olemassa mittari, kuka kehitti? /toiminta ja päätöksenteko/voiminen
Korrelaatio
Kahden muuttujan yhteisvaihtelu. Yhteisvaihtelun määrän ilmaiseva kerroin vaihtelee +1:n ja -1:n välillä.
Korrelatiivinen tutkimus
Tutkimus, jossa saadaan selville muuttujien yhteisvaihtelun määrä mutta jonka perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä muuttujien välisestä kausaalisuhteesta.
Kulttuurinen sulautuminen (kansanmurhan muoto!)
Prosessi, jossa kulttuurivähemmistö omaksuu valtaväestön kulttuurin ja identiteetin täysin ja näin häviää erillisenä ryhmänä. /ryhmien_väliset_suhteet/ennakkoluulot/
Kärjistymisvaikutus
Luokittelua seuraava taipumus kokea samaan luokkaan kuuluvat korostuneen samanlaisina ja eri luokkiin kuuluvat korostuneen erilaisina.
Lähikehityksen vyöhyke (Vygotski 1978, leikin ja pelien merkitys sos. kehityksessä)
Kehitystaso, jonka mukaisia tehtäviä henkilö pystyy ratkaisemaan toisen osaavamman avustamana, vaikka ei vielä selviäkään niistä yksin (suhteessa itsenäisesti hallittujen tehtävien mukaiseen kehitystasoon). Kuka, milloin käyttää myös minkä analyysissa? /sosiaalinen_kehitys&sosialisaatio/kulttuurihistoria&toimintateoria/vuorovaikutuksessa_oppiminen/
Mallista oppiminen (Havaitsemalla oppiminen; Bandura, 1.tarkkaavaisuus 2. säilyttäminen 3. suorittaminen tai tuottaminen 4. motivaatio, sijaisrangaistus & -palkitseminen)
Oppiminen toisen toimia ja niistä tälle koituvia seuraamuksia havaitsemalla. (Mikä toinen nimi? Kuka, mitkä neljä osaprosessia, yhteen niistä liittyvät 2x sijais-x?). /aggressiivisuus/,/sosiaalisuus/sosiaalisen_oppimisen teoria/
Minimaalisten ryhmien tutkimusohjelma (Tajfel 1971, engl. koulupojat, taulumieltymys ja palkintotaulukko)
Koesarja, jolla osoitettiin, että pelkkä oman ryhmän ja ulkoryhmän nimeäminen aiheuttaa oman sisäryhmän suosimista ja ulkoryhmän syrjimistä. Kuka, milloin, mikä tutkimus?
Minän kompleksisuus (Linville 1985, suojaa minäkäsitystä esim. huonon kokin ei tarvitse pitää itseään huonona ihmisenä)
Niiden alajärjestelmien määrä, joihin yksilön minäkäsitys jakautuu. Yksilön minäkäsityksen moniaineksisuus ja jakautuminen alajärjestelmiin. Kuka lanseerasi, milloin - vaikuttaa esim. stressinsietokykyyn, miten? /minuus/minäkäsityksen_luonne&kehitys/minäkäsityksen_rakenne/
Minätietoisuus
Tilanteesta toiseen vaihteleva tietoisuus omasta itsestä ja minäkäsityksestä. Jako kahteen osa-alueeseen: Carver & Scheier 1981.
Myöhäisvaikutus
Epäluotettavana pidetyn tietolähteen takia aluksi torjutun sanoman hyväksyminen myöhemmin, kun sanoman ja sen lähettäjän välinen yhteys on unohdettu.
Odotusarvomalli (tyytymisstrategia, Simon 1957)
Motivaation selittäminen toiminnan onnistumisen todennäköisyyden ja toiminnan tuloksen koetun arvon perusteella. Arvioidaan subjektiivisia todennäköisyyksiä ja näiden seurausten arvoa itselle. Myös toinen toimintamalli, mikä, kuka, milloin? /toiminta&päätöksenteko/tavoitteet/
Oman edun attribuutiovääristymä
Taipumus selittää oma onnistuminen sisäisillä, oma epäonnistuminen ulkoisilla syillä.
Opittu avuttomuus (reaktio kontrollin menetykseen, reaktanssi toinen; Seligman 1975, sähköä koirille-koe)
Passiivisuus, joka syntyy kokemuksesta, ettei voi vaikuttaa. Tapa reagoida mihin, mikä toinen tapa? Mikä koe, kuka, milloin? /toiminnan_lähtökohdat/voiminen/
Osallistuva havainnointi
Menetelmä, jossa tutkija tarkkailee ryhmää tai yhteisöä sisältäpäin, sen jäsenenä toimien.
Ovi päin naamaa-tekniikka (Cialdini ym. 1975, nuorisorikollisen seuraksi eläintarhaan)
Toiselta pyydetään ensin suurta palvelusta niin, että tämä suostuu myöhemmin esitettyyn selvästi pienempään palvelukseen. Kuka, milloin, mikä koe? /asennemuutokset/käyttäytymiseen_vaikuttamisen_menetelmiä/
Perifeerinen suostuttelureitti
Suostuttelevassa viestinnässä ne vaikutukset, jotka eivät perustu sanoman käsittelemiseen (ajattelemiseen, miettimiseen). Vrt. keskeinen suostuttelureitti.
Pohjustus (Tilannevihjeet, pysyvät henk.koht. konstruktiot, mieliala; Brewer & Crano 1994)
Skeeman virittäminen. Tällä varustetut skeemat vaikuttavat enemmän kuin vailla tätä. (Mitkä muut 3 vaikuttavat viriämiseen, ketkä, milloin loivat mallin siitä?) /sosiaalinen_kognitio/skeemat/
Proseduraalinen oikeudenmukaisuus
Menettelytapoja koskeva oikeudenmukaisuus.
Prososiaalinen käyttäytyminen (Bierhoff 1996, luotiin poistamaan altruismin probleemat)
a) Vapaaehtoinen, b) toisia tai yhteisöä hyödyttävä käyttäytyminen, joka ei perustu ammatillisiin velvollisuuksiin tai sopimuksiin. Tähän liittyy myös tilanteesta jollain tapaa hyötyminen, esim. rangaistuksen välttäminen. Kuka keksi, milloin, mihin tarkoitukseen? /aggressiivisuus&altruismi/altruismi
Prototyyppi
Jonkin kategorian tyypillinen edustaja, joka viriää mielessä kategoriaan viitatessa. /sos.kognitio/skeemat/skriptit&stereotypiat/
Pystyvyyden tunne (1. Tieto aikaisemmista suorituksista 2. Sijaiskokemus 3. Sanallinen vaikuttaminen 4. Fyysiset tunnereaktiot)
Yksilön luottamus siihen, että hän pystyy vaikuttamaan omassa elämässään merkityksellisiin tapahtumiin. Banduran sosio-kognitiiviseen teoriaan liittyvä käsite. Neljää eri tietoa yhdistetään tämän muodostuksesta? /sosialisaatio/
Reaktanssi (Brehm 1981)
Pyrkimys palauttaa vaikutusmahdollisuudet ja toimintavapaus, kun ne ovat joutuneet uhatuiksi. Kuka, milloin? /toiminnan_lähtökohdat/voiminen/
Realistisen konfliktin teoria (Sherif '49, '53, '54; poikien kesäleirit; 3-4 vaihetta)
Teoria, jonka mukaan ryhmien keskeinen vihamielisyys syntyy (aineellisia) etuja koskevista ristiriidoista. Kuka, mikä tutkimus vahvisti, minä vuosina?
Reliaabelius
Satunnaisvirheiden puuttumiseen tai vähäisyyteen perustuva mittauksen tai koejärjestelyn luotettavuus.
Riippuva muuttuja
Muuttuja, jonka odotetaan vaihtelevan koejärjestelyssä harkitusti muunnellun muuttujan vaihtelun seurauksena.
Ringelmannin efekti (Ingham ym. 1974)
Etenkin fyysisiä ponnistuksia vaativissa töissä ilmenevä ryhmän jäsenmäärän kasvun myötä tapahtuva ryhmän suhteellisen suorituksen huononeminen. Kuka tutki milloin soutajia? /ryhmäprosessit/
Rooli
Johonkin asemaan kohdistuvien odotusten kokonaisuus.
Roolijako
Ryhmässä tapahtuva sosiaaliseen asemaan tai työnjakoon (tarkoitukselliseen tai tahattomaan) perustuva tehtävien erilaistuminen. Sosiaalisen elämän teatterinomaisuuteen perustuva käsite.
Roolikonflikti (1. roolinsisäinen - a. saman vastinroolin haltijat eri mieltä siitä, mitä toiseen rooliin kuuluu, b. eri vastinroolien haltijoiden odotukset menevät ristiin, 2. roolienvälinen konflikti, 3. roolin ja persoonallisuuden konflikti)
Tilanne, jossa yksilön käyttäytymiseen kohdistuvat odotukset ovat ristiriidassa joko siksi että vastinroolien haltijoiden odotukset käyvät ristiin (1. - kaksi eri tyyppiä), henkilöllä on useampi rooli, joihin liittyviä odotuksia vaikea täyttää samanaikaisesti (2.), tai siksi että hänen omat odotuksensa/piirteensä ja roolin vaatimukset eivät käy yksiin (3.). /ryhmäprosessit/rakenteet/roolirakenne&normit
Roolinotto (Selman 1980; Vaiheet 0: eriytymätön näkökulma 3-6v, 1: subjektiivinen r-o 5-9v, 2: vastavuoroinen-/itsereflektiivinen r-o 7-12v, 3: molemminpuolinen r-o 10-15v, 4: sosiaalisen järjestelmän roolinotto 12v-)
Asioiden tarkastelu toisen henkilön näkökulmasta. Kuka, milloin, mitkä vaiheet 0-4?
Roolinottoemootiot
Emootiot (häpeä, syyllisyys, ylpeys), jotka viriävät, kun omaa käyttäytymistä arvioidaan toisten näkökulmasta. Kutsutaan myös minätietoisuusemootioksi.
Ryhmien välinen käyttäytyminen (Ennakkoluuloisuus, ryhmäkäyttäytymisen erityisluonne, rk reaktiona eturistiriitaan, syrjinnän selittäminen, sosiaalisen identiteetin lähde, suhteiden parantaminen, eri teorioiden selitysvoima)
Ihmisten vuorovaikutusta toisten ryhmien tai niiden jäsenten kanssa ryhmäsamastumisen pohjalta. Mitä asioita tämän alle kuuluu x7?
Ryhmäajattelu (Janis 1972, USA:n ulkopoliittiset päätökset ; 1. kiinteä 2. samoin ajatteleva 3. pieni joukko, joka 4. eristyy ulkopuolisilta tietolähteiltä ja 5. jonka johtajalla vahva mielipide sekä 6. joukolla paine päästä nopeasti päätöks
Vaihtoehtojen havaitsemisen vähentymisenä, moraalisena itsetyytyväisyytenä ja itsesensuurina ilmenevä yksimielisyyden tarvetta korostava ryhmäprosessi, joka johtaa ryhmän päätöksenteon heikentymiseen. Kuka, milloin, mitä tutki; 6x milloin syntyy todennäköisimmin; vaikuttavat tekijät-sisältö-seuraukset? /ryhmäprosessit/
Ryhmän kiinteys, koheesio
Ryhmän jäsenten keskinäinen yhteenkuuluvuus ja riippuvuus, joka tekee ryhmästä erottuvan kokonaisuuden.
Ryhmäpolarisaatio (Doise & Moscovici 1973: Normaalistuminen vähämerkityksisissä päätöksissä; tärkeissä asioissa polarisaatio -> riski- ja varovaisuussiirtymä; Isenberg 1986: informaatio- alussa ja normatiivinen vaikutus lopussa)
Ryhmässä käydyn keskustelun tuloksena tapahtuva mielipiteen siirtymä kohti mielipideasteikon sitä päätä, jossa ryhmän enemmistön kanta alkuaan oli. Kuka, milloin tämän vastakohta, kaksi tilannetta, kaksi erikoistapausta (siirtymää); 2x vaikutus, kuka, milloin? /ryhmäprosessit/ryhmän_päätöksenteko
Sanaton viestintä
Merkityksellisen informaation välittämistä toiselle käyttämättä puhuttua tai kirjoitettua kieltä esimerkiksi eleiden, ilmeiden, katseen tai kosketuksen avulla.
Sisäinen motivaatio
Jonkin toiminnan suorittaminen toiminnan itsensä takia.
Sisäinen validius (Carlsmith 1976)
Kokeella on tätä, kun todettu riippuvan muuttujan vaihtelu johtuu nimenomaan käytetystä manipulaatiosta eikä jostain muusta seikasta. Kuka lanseerasi, milloin?
Sisäryhmä
Ryhmä, johon henkilö katso kuuluvansa, meikäläiset.
Skeema (usean välttämättömän & -riittävän syyn skeemat, henkilöskeema; tarkkaavaisuus, tulkinta & järjestäminen+muokkaus)
Kognitiivinen rakenne, johon on organisoitunut jotakin kohdetta koskeva tieto ja joka ohjaa havaitsemista, muistamista ja päättelyä. Mikä ero tyrivästä lääkäristä ja mestaripianistista tehdyissä näissä? 3x Mitkä vaikuttaa tämän viriämisen ja muistiin tallentumisen välissä? /sosiaalinen_kognitio/
Skripti
Erityisessä tilanteessa toimimista koskeva järjestynyt tieto, tapahtumaskeema. Ohjaa tulkintoja ja muistamista. /sos_kognitio/skeemat/
Sosiaalinen dilemma (johtaja valitaan kun uskotaan, että resurssia käytetään enemmän kuin se uusiutuu, toinen tapa välttää on sopia säännöistä/normeista ja niiden rikkomisen rangaistuksista)
Tilanne, jossa ryhmään kuuluvan yksilön kannalta järkevä toiminta johtaa kaikkien ryhmän jäsenten kannalta epäedulliseen tulokseen. Yhteismaan murhenäytelmä on tällainen. Milloin halutaan valita johtaja, miten tällaisesta sosiaalisesta loukusta päästään eroon? /ryhmäprosessit/
Sosiaalinen helpontuminen (Zajonc 1965 selitti johtuvan pelkästä toisten läsnäolon luomasta aktivaatiotasosta, huomasi myös torakat; Zanna 1992 kumosi ja selitti arviointiarkuuden eli yleisön odotusten avulla - huom. koe, sekaisin vaikeita ja helppo
Hyvin hallittujen toimintojen suorituksen parantuminen toisten ihmisten läsnäollessa. Kuka totesi mitä, milloin, huomasi myös mitä muuta? Myös toinen selitysmalli, kuka, millon? /päätöksenteko&toiminnan_säätely/
Sosiaalinen konstruktionismi (sosiaalisen vaihdon ja -vertailun teoriat, diskurssianalyysi edustaa parhaiten & etnometodologia kuuluu piiriin, kolme muuta tulkintatapaa: 1. Mead:n symbolinen interaktionismi + 2. Goffmanin mikrososiologia + 3. Harrén etog
Etenkin kausaalisuhteita etsivälle kokeelliselle tutkimustavalle vastakkainen lähestymistapa, jonka mukaan ihmisten toiminta ohjautuu heidän kielellisesti rakentamiensa, alati muuntuvien merkitysten mukaisesti. Poikkesi kahden muun teorian luomasta tutkimuksen valtavirrasta. Mikä edustaa parhaiten? Mikä kuuluu myös piiriin? Mitkä 3 muita tulkintatapoja? /sosiaalisuuden selitysmallit/
Sosiaalinen laiskottelu (tuloksellisuus = mahd.tuloksellisuus - motivaatiohukka - koordinaatiohukka)
Yksilön taipumus vähentää ponnistusta, kun työryhmän koko kasvaa. Yksi kolmesta motivaatiohukan osasta. Mikä yhtälö kuvaa ryhmätyön tuloksellisuutta? /ryhmäprosessit/
Sosiaalinen normi
Julkilausuttu tai piiloon jäävä sääntö, joka ilmaisee, miten eri tilanteissa tulee toimia, ajatella tai tuntea. ~kielellisesti ilmaistu vaatimus.
Sosiaalinen merkintä (Doise, Mugny, Perret-Clermont 1975, kognitiivinen kehitys + ajattelun peruskategoriat selittyvät sosiaalisilla suhteilla; sosiokognitiivinen konflikti & kognitiivinen konflikti, Doise & Hanselmann 1991, kuulia laseihin)
Henkilöiden välisten sosiaalisten suhteiden ja kohteiden/esineiden välisten kognitiivisten suhteiden vastaavuus. Ns. uuden Geneven koulukunnan sosio-kognitiiviseen teoriaan liittyvä käsite. Ketkä, milloin alottivat Uuden Geneven kk:n, mikä pointtina? Mitkä muut 2 käsitettä kuuluvat, missä kokeessa käytettiin, ketkä, milloin? /sosialisaatio/kognitiivisen_kehityksen_näkökulma/sos.tekijät_kog.kehityksessä/
Sosiaalinen paine (kollektiivinen, normatiivinen valta)
Yksilöön kohdistetut odotukset konformisesta eli sosiaalisen normin mukaisesta käyttäytymisestä. Mikä toinen nimi tälle? /ihminen_evoluution_tuotteena/kieli_mentaliteetin_muokkaajana/normatiivinen_sosiaalisuus/
Sosiaalinen representaatio (Moscovici 1988, figuratiivinen ydin, objektivointi & ankkurointi)
Yhteisössä tai kulttuurissa yhteinen arkitietoon liittyvä tapa ymmärtää jokin sosiaalisesti merkityksellinen asia tai kohde. Kuvaavat arkiajattelun sisältöä ja sitä ideavarastoa, joka antaa luoduille yhteyksille yhtenäisyyttä. Kuka, milloin? Näillä x ydin? Sisältää olettamuksen 2 perusprosessista?
Sosiaalisen identiteetin teoria
Teoria, jonka mukaan ihmiset pyrkivät kohentamaan sosiaalista identiteettiään erottautumalla myönteisesti muista ihmisistä.
Sosiaalisen vaihdon teoria (Homans 1961, "Human behaviour. It's elementary forms", vrt. tasasuhtateoria)
Oppimisteoriaan perustuva sosiaalisuuden yleinen teoria, joka tarkastelee sosiaalista vuorovaikutusta palkintojen (kiintymyksen, arvonannon, palvelusten, jne.) vaihtona ja johtaa sosiaalisten suhteiden syntymiseen yksilöiden halusta maksimoida voittonsa. (Kuka, milloin, mikä teos?). /sosiaalisuuden_selitysmallit/
Sosiaalisen vertailun teoria (Sherifin valopiste 1961 & Aschin janat 1950-luku -> konformisuuden ongelma -> Festinger 1954 risti S.V.-teorian)
Sosiaalisuuden yleinen teoria, joka liittää sosiaalisiin kontakteihin hakeutumisen yksilön haluun rakentaa ns. sosiaalista todellisuutta. Näkemykset asioista, joille ei ole saatavissa objektiivisia normeja, rakennetaan vertailemalla omia mielipiteitä toisten samankaltaisten ihmisten mielipiteisiin. (kuka, milloin nimesi tämän teorian; 2x[Kuka, milloin, mikä koe] -> ongelma x?) . /sosiaalisuuden_selitysmallit/
Sosiaalisten suhtautumistapojen kehä (Leary 1950-luku, interpersoonallinen diagnostiikka)
Alun perin kenen, milloin, mihin diagnostiikkaan liittyen, kehittämä kaksiulotteinen (dominointi-alistuminen ja ystävällisyys-vihamielisyys) vuorovaikutuksen kuvausjärjestelmä. /sosiaalinen vuorovaikutus/suhtautumistavat
Sosialisaatio (Sosialisaatioympäristöt, kiintymyssuhde, sos. oppimisen teoria & jäljittely & pystyvyyden tunne, kognitiivisen kehityksen näkökulma, kulttuurihistoriallinen & toimintateoreettinen näkemys, viisaus)
Tapahtumasarja, jonka kuluessa ihminen oppii yhteiskunnan jäsenenä toimimisessa tarvittavat tiedot, säännöt, käsitykset ja asenteet. Mitä kaikkea tähän liittyy x6?
Sosio-emotionaalinen funktio
Sosiaaliset suhtautumistavat ja yhteistoiminta. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja ryhmätoiminnassa näyttäytyvä pyrkimys säilyttää henkilöiden suhteet ja vallitseva mieliala positiivisena. Bales erotti 1950-luvulla ryhmätoiminnasta tämän ja erään toisen.
Sosiogenesis (Semin & Papadopoulou 1990; lapset, äidit, nolostuminen ja hämmentyminen)
Aluksi sosiaalisessa suhteessa esiintyvän toiminnan, kyvyn tai tunteen sisäistäminen yksilön mielen toiminnaksi ts. kaikki mutkikkaat psyykkiset ilmiöt syntyvät ensin yksilöiden välisissä suhteissa ennen kuin niistä tulee yksilön sisäisiä ilmiöitä. Kulttuurihistorialliseen teoriaan kuuluva käsite. Ketkä, milloin, mikä tutkimus? /sosialisaatio/kultturihistoriallinen&toimintateoreettinen_näkemys/
Sosiometria (Moreno 1930-luvulla vankiloissa, Koskenniemi Suomessa, sosiogramma, Coie '82: suosittu, torjuttu, unohdettu, kiistanalainen, keskimääräinen)
Sosiaalisten suhteiden verkon tutkimustapa, joka perustuu ryhmän jäseniltä kysyttyihin ystävyys- ym. valintoihin. Kuka kehitti, millä luvulla ja kuka aloitti Suomessa, minkä kuvion voi rakentaa? Kuka, milloin, 5 tyyppiä? /sosiaalinen_vuorovaikutus/
Status
Sosiaalisen arvojärjestelmän mukainen asema
Stereotypia (Lippman 1922; Katz & Braly 1933, kansallisuuksien tutkiminen)
Jostakin sosiaalisesta ryhmästä muodostettu yleistetty kuvaus, joka ei ota huomioon ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. (Kuka, milloin ensiksi; ketkä, milloin, minkä suosituimman tutkimuskohteen aloittivat?) /sosiaalinen_kognitio/skeemat,/ryhmäprosessit/
Survey (Kun otos on edustava, satunnaisotos & ositettu otanta, kato)
Kyselyin tai haastatteluin tehty mielipiteiden, asenteiden tai tapojen kartoitus, joka perustuu satunnaisotantaan tutkittavasta väestönosasta. (Milloin voidaan tehdä yleistyksiä perusjoukkoon, mitkä ovat 2 tällaisen perustyyppiä, mikä ongelma henkilökontakteihin perustuvassa tutkimuksessa?)
Symbolinen interaktionismi (Mead: "Mind, self and society" 1934, vrt. Kaila: "Persoonallisuus" samana vuonna)
Meadin työn pohjalta kehitetty näkemys ihmisen sosiaalisuudesta. Sen mukaan ihmisten keskeinen vuorovaikutus on eläinten vuorovaikutuksesta poiketen luonteeltaan symbolista, ihmisen mieli on sisäistä symbolista toimintaa ja ihmisen minäkäsitys syntyy sosiaalisesti, tarkastelemalla itseä toisten näkökulmasta. Ketkä, milloin, mitkä teokset? /sosiaalisuuden_selitysmallit/symbolinen_konstruktionismi/
Symbolinen rasismi (Van Dijk 1992, Kinder & Sears 1981)
Rasistinen käyttäytyminen, jonka rasistisuus kuitenkin kielletään halusta noudattaa suvaitsevaisuutta suosivia normeja. Kuka + ketkä, milloin? /ryhmien_väliset_suhteet&identiteetti/ennakkoluulot/
Syntipukkiteoria
Teoria, jonka mukaan vihamielisyys kohdistetaan turhautumisen aiheuttajan sijasta viattomaan kohteeseen, tavallisesti johonkin sosiaalisesti heikompaan ryhmään tai sen jäseneen. /ryhmien väliset suhteet/ennakkoluulot & syrjintä yksilötasolla
Tasasuhtateoria (Uriel & Edna Foa 1974; erityisyys & konkreettisuus; raha, tieto, arvonanto, rakkaus, palvelut, tavarat)
Sosiaalisen vaihdon teoriaa täydentämään kehitetty teoria, jonka mukaan yhteistoiminnasta syntyvän tuotoksen jako koetaan oikeudenmukaiseksi, kun kukin saa suhteessa panokseensa (sijoituksiinsa). Mitä vaihdetaan (2x ulottuvuudet, 6x edut), ketkä kehittivät, milloin? /sosiaalisuuden_selitysmallit/sos._vaihdon_teoria/
Tensiojärjestelmä
Lewinin kenttäteoriaan liittyvä käsite, jonka avulla on selitetty yksilön ja ryhmän tavoitteellista toimintaa ja asenteiden muutoksia. /historiaa/behaviorismi_ym/
Toimintatutkimus (Lewin 1940-luku)
Yhteisöjen tutkimustapa, jossa tavoitellaan yhteisön sisäistä kehittämistä ja jossa yhteisön jäsenet osallistuvat tutkimuksen suorittamiseen. Kuka aloitti, millä luvulla?
Tunnesäännöt (Hochschild 1979, tunnetyö)
Kulttuurisesti vaihtelevia sääntöjä, jotka määrittelevät, mitä tunteita (miten kauan, miten voimakkaasti) eri tilanteissa ja rooliasemissa on sopivaa tuntea. Kuka lanseerasi termin, milloin, miksi kutsuu näiden sääntöjen noudattamiseksi tehtyä tunteiden muokkausta? /emootioiden_sosiaalisuus/
Tyytymisstrategia (Simon 1957)
Toimintamalli, jossa vaihtoehtojen punnitseminen lopetetaan, kun riittävän hyvä vaihtoehto on tullut vastaan. Vrt. odotusarvomalli. Kuka, milloin? /päätöksenteko ja toiminnan säätely/tavoitteen asettaminen/
Ulkoinen validius
Koetulosten yleistettävyys, jota osoittavat alkuperäisestä poikkeavalla koejärjestelyllä tai alkuperäisestä tutkittavien joukosta eroavilla henkilöryhmillä saadut vastaavat tulokset.
Ulkoryhmä
Ryhmä, johon henkilö ei katso kuuluvansa, heikäläiset.
Vaikutelman kontrolli (Goffman 1967, teatterimaailma)
Sosiaalisessa tilanteessa omasta itsestä annettavan vaikutelman tilanteesta riippuva kontrolli. Kuka vertasi mihin, milloin? /minuus/minä_suhteessa_muihin/esittäytyminen/
Vapaamatkustaja (1. Sosiaalinen laiskottelu: panosta ei voi arvioida/todentaa, 2. Vapaamatkustajuus: omalla toiminnalla ei juuri merkitystä, 3. "Raukkis": huomataan, että vapaamatkustajat käyttävät tilannetta hyväksi)
Ryhmän jäsen, joka ei anna panostaan ryhmän yhteiseen ponnistukseen. Yksi kolmesta motivaatiohukan osatekijästä. /ryhmäprosessit/ryhmätyön tuloksellisuus
Vastaavuuspäätelmä
Tarkkailija tekee tällaisen päätelmän, kun hän päättelee ärsykehenkilön käyttäytymisestä sitä vastaavan sisäisen tekijän ("A puhui ystävällisesti, siis hän on ystävällinen").
Vastavuoroisuusnormi (Gouldner 1960, Cialdini 1975)
Normi, jonka mukaan meidän pitää tehdä muille samalla tavalla kuin he tekevät meille (auttaa meitä auttaneita, vastata hyökkäykseen samalla mitalla - kuka, milloin x2?). /asenteet/asennemuutokset/,/altruismi/
Vastinrooli
A on B:n ***, kun A:ta koskevat odotukset on ilmaistava B:n avulla.
Vertailuryhmä
Kokeellisessa tutkimuksessa se koehenkilöiden ryhmä, joka ei joudu tutkittavan vaikuttavan tilanteen kokijaksi tai tehtävän suorittajaksi.
Kommunikaatio (viestintä)
Merkityksellisen informaation välittämistä henkilöltä toiselle.
Vihjepiirteet (laittamalla hypoteesia tuntematon avustaja hoitamaan koetta)
Koetilanteessa, etenkin kokeen johtajan käyttäytymisessä ilmenevät vihjeet, jotka ohjaavat koehenkilöä arvailemaan tutkittavan hypoteesin luonnetta ja käyttäytymään niin, että hypoteesi saisi vahvistusta. Miten voidaan estää? /tutkimusmenetelmät/laboratoriokoe/
Vuorovaikutusprosessin analyysi
Balesin 1950-luvulla kehittämä ryhmäkeskustelujen tarkkailussa käytettävä puhetoimintojen ja tunneilmausten koodausjärjestelmä.
Väärinattribuutio (Zanna & Cooper 1974, maitojauhepilleri -> kiihtymys/rentoutus)
Virheellinen oletus oman tunnetilan tai fysiologisten reaktioiden aiheuttajasta. Ketkä, milloin, mikä tutkimus, mitkä johtopäätökset? /asenteet/asennemuutokset/itsensä_havaitsemisen_teoria/
Yliperusteluefekti (Lepper, Greene & Nisbett 1973, taikapiirrin)
Itsessään mieluisaksi koetun toiminnan kiinnostavuuden väheneminen toiminnasta annetun palkinnon seurauksena. (Ketkä, milloin, mikä tutkimus?) /toiminta&päätöksenteko/haluaminen&yrittäminen/
Riippumaton muuttuja
Muuttuja, jota koejärjestelyssä harkitusti muunnellaan ja jonka vaikutusta toiseen muuttujaan tutkitaan.
/ 131
Term:
Definition:
Definition:

Leave a Comment ({[ getComments().length ]})

Comments ({[ getComments().length ]})

{[comment.username]}

{[ comment.comment ]}

View All {[ getComments().length ]} Comments
Ask a homework question - tutors are online